torstai 2. huhtikuuta 2009

jumalan lahjat?

Nyt se alkaa. Näköjään.

Luoja on laittanut minulle vastuksen. Sellaisen noitalahjan. Minä en näe asioita, en osaa tulkita kortteja enkä teenlehtiä. Minun vitsaukseni on parantaminen.

Koko yhdeksänkymmenluvun jouduin " hoitamaan" ihmisiä joita en edes tuntenut. Juttu vaan lähti liikkeelle yhden ystäväni pyynnöstä, hän melkein vitsinä pyysi minua rukoilemaan puolestaan. Rukous tuotti tulosta ja ystäväni pani huhun liikkeelle. Jos sinulla on vakavia ongelmia ota yhteyttä liskonaiseen. En tokikaan toiminut sillä nimellä silloin.

Minulla oli kaksi hoitokiveä. Ne olivat voimakkaat. Kunnioitin niitä. Sairastuttuani luovutin kiveni ystävälleni koska en uskaltanut pitää niitä lähelläni. Samaisilla kivillä olin aiemmin saanut hoitotilanteessa sydämentahdistimen sekaisin ja ambulanssin paikalle. Asiakas ei ollut kertonut mitään tahdistimesta.

Tuolloin toimin toiminimen alla ja pidin itseäni vastuullisena ja pätevänä koulutukseeni nähden. En ollut vastuussa asiasta jota asiakas ei ollut tuonut tietooni. Mutta sen jälkeen vaadin tarkan terveydellisen selvityksen hoitooni pyrkiviltä. Me noidat emme paranna, me hoidamme.

Olin kovasti huojentunut kun sairastumiseni jälkeen meni vuosia etten joutunut hoitotilanteisiin. Vasta muutaman viime kuukauden aikana on tullut kutsuja. Ne kutsut eivät ole sanallisia. En oikeasti tiedä miten ne tulevat. Ne vaan tulevat ja vaativat minulta jotain. Omasta mielestäni en ole ollenkaan valmis palaamaan kehiin, mutta ilmeisesti ylempi voima on katsonut minut työkykyiseksi siltä osin.

Niin että Velhovuoren vanha emäntä on palannut kehiin. Ei omasta tahdostaan vaan ylemmän tahon määräyksestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti