perjantai 11. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
virolaisen Mati Untin näytelmä "Hyvää iltaa rakkaat vainajat" kolahti niin kovasti että piti oikein kolmasti se käydä katsomassa. rakkaat vainajani ovat muistoja, tapahtumia, sykähdyttäviä elämyksiä - joskus niin jyräyttäviä että joutavat jäädä unohduksiin, mutta eiväthän ne koskaan jää. rakkaat vainajani ovat myös rakkaita vainajiani, heidän perintönsä ohjaa elämääni valossa ja pimeässä. tartu käteeni ja lähde matkalle.